Kun ajatellaan Suomea ja suomalaisia, ajatukset ovat usein maaseudulla – tai jossain ihan muualla kuin maamme suurimmissa kaupungeissa. Vasta 1970-luvulle tultaessa enemmistö suomalaisista oli muuttanut kaupunkeihin, ja viimeistään siinä vaiheessa alettiin puhua maaltapaosta. Mitä tapahtuisi maaseudun kunnille ja asukkaille, jos yhä useampi muuttaisi kaupunkiin? Olisiko heistä paluumuuttajiksi?
Tässä artikkelissa tuomme esiin maaseudun elämää ja sen vetäviä tekijöitä. Mikäli olet harkinnut maalle muuttoa, jatka ihmeessä lukemista. Ja jos olet kaupunkilainen henkeen ja vereen, kannattaa sinunkin lukaista tämä läpi nähdäksesi, millaisia mahdollisuuksia pienemmät kunnat ja kylät tarjoavat.
Kaupungeissa on tosiaan monia hyviä puolia: palvelut ovat usein lähellä ja niissä on laajempi valikoima. Kaupungeissa on enemmän mahdollisuuksia tehdä töitä ja harrastaa. Mutta eivät kaupungit ihan täydellisiä ole, vaan maaseudulta löytyy paljon sellaista, jota kaupunkilainen ei tiennyt tarvitsevansa ja arvostavansa ennen maalle muuttoaan.
Kuka muka haluaa muuttaa maalle?
Kaikessa lyhykäisyydessään: yllättävän moni. Viime vuosikymmenen lopulla erilaisten selvitysten ja kyselyiden tuloksena jopa viidennes suomalaisista on harkinnut maalle muuttoa.
Myös tämän vuoden puhutuin aihe, koronapandemia, on lisännyt kiinostusta muuttaa maalle. Moni suomalainen ei enää haluakaan asua tiiviisti kaupungissa, jossa ulos mentäessä ollaan välittömästi suuren ihmismäärän ympäröimänä. Maaseudulla on väljempää ja enemmän niin sanotusti tilaa hengittää.
Maalle muutto ei ole vain suomalaisten trendi. Koronakriisi on saanut jopa pariisilaiset miettimään muuttoa pois pääkaupungista. Syy on sama kuin suomalaisilla, eli halu saada enemmän tilaa ja rauhaa.
Pienen paikkakunnan hyviä puolia
Kuten jo aiemmin sanottu, pienellä paikkakunnalla on joitain sellaisia ominaisuuksia, joita kaupunki ei edes pysty jäljittelemään. Merkittävä osa näistä on sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä, joita ihmiset eivät yleensä ajattele ennen kuin jokin on niiden saralla pielessä.
Terveempi ympäristö
Maaseudun ilmanlaatu on huomattavasti parempi kuin kaupungeissa. Kaupungeissa ilmanlaatua heikentävät autojen suuri määrä, katupöly ja tiivis rakentaminen, joka estää ilman vaihtumisen. Arkiliikunnan määrä on myös yleensä maalla suurempi kuin kaupungeissa, sillä julkisen liikenteen puutteessa ensisijainen liikkumisväline on monille kävely tai pyöräily.
Fyysisen terveyden lisäksi tiiviillä kyläyhteisöllä on myös positiivinen vaikutus alhaiseen stressitasoon ja siitä seuraaviin sairauksiin yhteisön keskuudessa.
Vähällä vaivalla tunnetuksi
Jos olet haaveillut paikallisjulkkiksen statuksesta, sen saavuttaminen maalla on paljon helpomaa kuin kaupungeissa, koska väkeä on vähemmän. Ja tässä yhteydessä laatu voittaa määrän, sillä varsin nopeasti muut yhteisön jäsenet oppivat oikeasti tuntemaan sinut; eivät vain nimeäsi. Tätä julkisuutta voi sitten käyttää vaikkapa vaaleissa, kun taustalla on suurin osa oman kunnan asukkaista.
Käytännössä jokaisella suomalaisella kylällä ja pienemmällä kunnalla on oma luottohenkilönsä, jolta voi aina pyytää apua, ja jolle uudet asukkaat aina esitellään.
Kyläyhteisö on voimavara
Mielenterveysongelmien lisääntyessä maalle muutosta pitäisi puhua enemmän. Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset ovat perinteisesti saaneet enemmän ja helpommin vertaistukea toisistaan. Varsinkin jos kyläyhteisöllä on paljon yhteisiä projekteja kuten talkoita ja kesäteatteri, ovat ne tärkeä tekijä asukkaiden hyvän mielenterveyden ylläpidossa.
Ja mikäli ongelmia jollakulla esiintyy, on niihin saatavilla nopeasti apua. Ensinnäkään pienessä ja tiiviissä yhteisössä paha olo näkyy helpommin. Toiseksi on helpompi tarjota apua sellaiselle henkilölle, jonka tuntee jo entuudestaan hyvin.